Okei, anteeks siitä kun en oo pitkään PITKÄÄN aikaan kirjottanu mitään. Mulla ei vaa oo ollu aihetta kirjottaa tai sitten en oo vaan jaksanu. Mut nyt kirjotan koska kohta on joulu. Musta vaan tuntuu ettei tästä joulusta tuu nii hyvä ku mitä viime vuon. Mä ku oon osannu sotkee taas asiani nii helvetin hyvin, ja siitä johtuen mulla ei oikein oo kunnollisia välejä mun vanhempien kanssa. Mut siitä ei sit sen enempää, elämä jatkuu ja asioilla on tapana järjestyy:)
14.12. Olin Kuopion leirillä sparrailemassa ja hiomassa omaa tekniikkaani huippuluokan ohjaajien tukemana. Ja siellä selvis syy mun heikohkoon tasapainoon lyödessä - mun nyrkkeilyasennossa oli vähä vikaa. Seki korjattiin: lyönnit lähtivät sitten nopeammin ja kovemmin. Leiri meni hirveen hyvin siihen asti ku koukkuja lyödessä mulla napsahti ristiselkä. Ensin en välittäny siitä pienestä paineen tunteesta, mut sparrien jälkeen se kipu oli jotain nii sietämätöntä... Siihenpä seki loppu sitte saatana. Selkä on onneks jo kunnossa:)
Eilen kävin myös pitkästä aikaa ratsastamassa. Poikaystäväni luona kun on hevonen ja poneja nii testasin sit sitä hevosta. Lähettiin siis Temen pikkusiskon kanssa talleilemaan heti ku oloni anto vähä periks (krapula on ihan kakka). Otettiin lämppäri sisään talliin, harjailtiin ja pistettiin sit kamat päälle. Ottaen huomioon että hevosella on viimeksi miljoona ja yks vuot sitte ratsastettu, niin ei menty ku vaa käyntiä ja lopuks vähä ravia. Ravin nostossa oli ongelmaa, koska hevonen alkoi pukittaa ja pari ihan kunnollista pukkia heitti :D pysyin sentäs selässä. Sitten kun vihdoin ja viimein se ravi sieltä tuli, niin heppa sai kunnon kehut ja rapsutukset.
Ratsastuksen jälkeen tehtiin viel iltatalli ja sit mentii sisälle telkkarin ääreen.
Tänää ei sit oo muuta suunnitelmaa ku vaa käydä treenit vetämässä jätkille. Sit vaa ottaa rennosti ja miettii elämän suuria ihmeitä. Heh.
