Jännittää!

.. Ja toisaalta nii huikee päivä ollu - mä oon vaa hymyilly koko päivän. Ihan ku joku hymytyttö. Ei se oo normaalia multa.

Eilen loppu mun pakollinen reenitauko. Mä kävin nyrkkeilemässä ja huomasin, et mun taidot oli ruostees. Mä meinasin luovuttaa puoles välis reenejä, mut sit joku pakotti mut jatkamaa. Ja se joku oli mun sydän. Vaikka reenit oli kovat näin tauon jälkeen; mä silti selvisin. :)

Tänään oltiin Teemun kanssa juoksemassa asioilla aamusta lähtien. Käytiin Kelassa ja sosiaalitoimistossa ja vuokranantajalla jaja... Saatiin sit kämpän avaimet ja päästiin viemää sinne vähä kamojaki. Muru on vaa ihana♥

Pikapäivitys, anteeksi.

P.S.

"Dear hard work,

I used to hate you. When you called my name, I heard up and ran away from you.
When I knew you were coming, I used to hide from you and I quickly made excuses to get away from you.
Afraid of the pain, because I didn't want to get hurt.
Afraid to fail - so I didn't even try.
And afraid of your name, because of what you have done to others.

Who you think you are?
Making me so afraid of the mirror, shadow behind me.
I take one step and you're still ahead of me.
Sweat in my face, tears in my eyes.
I keep on going, I heard you not tell lies. You turn the poor to rich. F's to A's.

Is there anytinhg you can't do?
Now look at me, you made me who I am today.
And because of you, I have this never losing attitude.

Quitting?
That's not my vocabulary.
When they quit, I keep going.
When they sleep, I work harder.
When they say I can't, and count me out, I show them I can.
I came this far and I'm not stopping now.

Oh hard work, my dad was right about you. You do pay off. And because of that,
I love you.

How can I not?"

Youtuben ihmeellisestä maailmasta löytyy vaikka mitä. Mä löysin nää, en tiedä kuka on tekijä, mut silti nää kolahti. Oikeesti.

(kuvat @google)

Pitkän tauon jälkeen

Heii.. En oo kirjotellu piitkäänpitkään aikaan, koska tässä kuukauden sisään on tapahtunut paljon. Kaikki lähti siitä, kun tammikuun viimeisenä viikonloppuna liukastuin selälleni ja maanantaina oli lähtö sitten keskussairaalaan sietämättömien kipujen takia. Jäin sinne sitten tarkkailuun ja röntgenin sekä monien vahvojen lääkitysten ja tutkimuksien jälkeen pääsin seuraavana päivänä pois. Diagnoosina oli joko välilevyn pullistuma TAI sitten selkärangan viereiset lihakset olivat jumahtaneet niin pahasti, että hermot jäivät puristuksiin, enkä sen takia pystynyt edes kävelemään. Joten jäin pyörätuolipotilaaksi viikoksi, kunnes jalat alkoivat pikkuhiljaa toimia ja pystyin tallustelemaan kävelykeppien kanssa.

true love?♥

koska mulle tuli sairaalassa nälkä.

31.1. Pääsin osallistumaan ensimmäistä kertaa koko elämäni aikana urheilugaalaan, jossa palkittiin vuoden 2013 urheilijat ja suurimmat vaikuttajat urheilukulttuurissamme täällä Pohjois-Karjalassa. Olin yksi niistä, jotka saivat palkinnon. Minut valittiin vuoden liikuttajaksi, ja kriteereinä oli mm. tasa-arvon edistäminen ja naisten saaminen nyrkkeilytreeneihin mukaan. Olin hirveän iloinen ja onnellinen saamastani tittelistä. Tutustuin siellä myös upeisiin ihmisiin, joka edesauttoi ikimuistoisuutta (onko tuo edes sana? :D)

piti kuvan oton ajaks ottaa tukee seinästä etten olis kaatunu,,

Illan jälkeen en oo tehny mitään muuta kun vain maannut sängyn pohjalla ja syöny mahottoman vahvoja pillereitä, kunnes selvisin sitten äikän tekstitaidon yo-kokeeseen. Se meni vähän miten meni, mutta se on ohi nyt. Viime viikonloppuna kävin Teemun pikkusiskon kanssa ratsastamassa Polvijärvellä, ja voin sanoa, että se ei ollut kovin fiksu veto. Selkäni ärtyi uudestaan ja jouduin olemaan tekemättä mitään, vaikka se päivä olikin überhauska. Ehkä mä kuukauden päästä pääsen takaisin hevosen selkään..

Koska harrastukseni ovat jääneet nyt taka-alalle accidentin jälkeen, olen tehnyt lukion rästitehtäviä pois alta. Eihän mulla muutakaan tekemistä ole.. Ne ovatkin nyt loppusuoralla ja enää on vain jälellä viimeiset kevään yo-kirjoitukset, mahtavuutta.

Kohta muutetaan Teemun kanssa yhteen♥