Palkitsemistilaisuus

Eilen siis lähin salille valmentaa, vaikka ääntä ei edes lähtenyt kunnolla. Piti apuvalmentajan olla sparrien aikana mun äänitorvena (heh). Palkitsemistilaisuudessa palittiin vuoden 2013 nyrkkeilijälupaus, taistelija ja Vuoden nyrkkeilijä: näistä sain itselleni Taistelijan maljan, jee. (:
Hohdokkaan ja nauruntäytteisen pokaalien jakamisen jälkeen vedettiin tekniikkapainotteiset treenit ja pojat sparras lopus kuus kolmen minuutin erää. Mä vaa jäin seuraamaan sivummalta ku olo oli ihan kauheen kipee. Josko sitä joulun jälkeen pääsis treenailee kunnolla ;)

Tulkoon joulu

Okei, anteeks siitä kun en oo pitkään PITKÄÄN aikaan kirjottanu mitään. Mulla ei vaa oo ollu aihetta kirjottaa tai sitten en oo vaan jaksanu. Mut nyt kirjotan koska kohta on joulu. Musta vaan tuntuu ettei tästä joulusta tuu nii hyvä ku mitä viime vuon. Mä ku oon osannu sotkee taas asiani nii helvetin hyvin, ja siitä johtuen mulla ei oikein oo kunnollisia välejä mun vanhempien kanssa. Mut siitä ei sit sen enempää, elämä jatkuu ja asioilla on tapana järjestyy:)




14.12. Olin Kuopion leirillä sparrailemassa ja hiomassa omaa tekniikkaani huippuluokan ohjaajien tukemana. Ja siellä selvis syy mun heikohkoon tasapainoon lyödessä - mun nyrkkeilyasennossa oli vähä vikaa. Seki korjattiin: lyönnit lähtivät sitten nopeammin ja kovemmin. Leiri meni hirveen hyvin siihen asti ku koukkuja lyödessä mulla napsahti ristiselkä. Ensin en välittäny siitä pienestä paineen tunteesta, mut sparrien jälkeen se kipu oli jotain nii sietämätöntä... Siihenpä seki loppu sitte saatana. Selkä on onneks jo kunnossa:)

Eilen kävin myös pitkästä aikaa ratsastamassa. Poikaystäväni luona kun on hevonen ja poneja nii testasin sit sitä hevosta. Lähettiin siis Temen pikkusiskon kanssa talleilemaan heti ku oloni anto vähä periks (krapula on ihan kakka). Otettiin lämppäri sisään talliin, harjailtiin ja pistettiin sit kamat päälle. Ottaen huomioon että hevosella on viimeksi miljoona ja yks vuot sitte ratsastettu, niin ei menty ku vaa käyntiä ja lopuks vähä ravia. Ravin nostossa oli ongelmaa, koska hevonen alkoi pukittaa ja pari ihan kunnollista pukkia heitti :D pysyin sentäs selässä. Sitten kun vihdoin ja viimein se ravi sieltä tuli, niin heppa sai kunnon kehut ja rapsutukset.
Ratsastuksen jälkeen tehtiin viel iltatalli ja sit mentii sisälle telkkarin ääreen.

Tänää ei sit oo muuta suunnitelmaa ku vaa käydä treenit vetämässä jätkille. Sit vaa ottaa rennosti ja miettii elämän suuria ihmeitä. Heh.

Kuulumisia

Tiistaina kävin lääkärissä näyttämässä edelleen kipeää olkapäätäni. Kun lääkäri siinä aikansa väänteli ja tutki kättäni (ei pidä unohtaa omia ulahtamisia ja pari huutoa), hän tuli siihen tulokseen että maanantaina pitää mennä iltalääkärille joka sitten kattoo tuon olkapään ultralla. Siinä sitten näkyy onko olkapään lihas pelkästään tulehtunut vai onko siinä sitten jänteissä jotain vikaa. Lievästi sanottuna vähän pelottaa, mutta onneksi kaverini tulee mukaan henkiseksi tueksi. Ja loppuviikko pitää vielä levätä treeneistä...

Keskiviikkona pääsin sitten käymään taas tallilla. Suomenhevostamma meni hienosti, ja vaikka minulle sanottiin että laukannostossa on ongelmaa, niin ei minun mielestäni ollu. Nätisti hevonen nosti laukan. Työstettiin ravia enimmäkseen, ja lopussa meni hirveen nätisti harjoitusravikin. Hirmu tyytyväinen oon. :') Mitä luultavammin ens kerralla saan kuvaajan paikalle.


Ja loppuu pari kuvaa matsista, loput tulee ens viikolla (vasta, höh.)

Kuvat (c) Jari Turpeinen.

Paineet purkautuu

Fiilis on huikee. Eilinen Joensuun ilta päättyi hienoon pistevoittoon Joensuulaisesta Milla Ratilaisesta. En voi muuta sanoo ku et se oli ehkä kovin voittomatsi mitä oon koskaan otellu. Milla tuli kokoajan massalla päälle jo ekan erän alusta lähtien - mikä yllätti mut ihan totaalisesti. Muiden puheet Millan ottelutyylistä eivät pitäneet ollenkaan paikkaansa; hän löi nopeita, voimakkaita iskusarjoja kokoajan tullen lähelle. Lähiottelu ei todellakaa oo mun vahvuus.
          Kuitenki sain pidettyy vastustajan kaukana suorillani joilla naputtelin pisteitä. Kiitos vielä Amin Asikaiselle, joka oli kehäkulmassani avustamassa. Hän tsemppasi, antoi hyviä vinkkejä, joiden kautta sain sitten voiton itselleni. Mulla oli todella yksinkertainen tyyli; suoria, väistöjä ja hyviä vastaiskuja. Ne oli mun eväät voittoon.
          Mä kyllä muistan varmaan lopun ikääni mun fiiliksen ennen kun tuomio tuli. Mä olin todella epävarma siitä, että kumpi voitti. Mä rukoilin et mun nimi sanottaisi voittajana. Ja niin siinä kävi. Kunnon tuuletukset ja hirvee kiittely Aminille sen tsemppauksesta. :) Mahtava ilta! Kuvia ja videoita matsista tulee myöhemmin tänne blogin puolellekin!

Mut sanontaha menee et urheilija ei tervettä päivää nää, vai mitä? - Kyllä, mulla oli tänä aamuna hirveet tuskat ku mä heräsin. Selkä oli vissiin revähtäny matsin aikana ja olkapäähän koski nii s**tanasti. Buranakuuri odottaa taas. En kuitenkaan antanut sen haitata, vaan lähdin puol neljäks tallille ratsastaa. Tunti meni sairaan kivasti, tuntu et mä oon kehittyny hirveesti taas ja hirvee hinku oppii taas uutta ja kehittyy ratsastajana. Ihanaa terapiaa tuo hevostelu, en voi muuta sanoo. Unohtu ainaki hetkeks kivut. :)

       Huomenna lähden toiselle tallille kokeilee toista heppaa. Katotaa kui kipeenä huomen on lihakset, hehe.

Herätellääs tääki takas henkiin

Jep. Tää blogi on ny ollu jäissä sen takia, koska itellä on ollu vähä heikkoo ton henkisen puolen kans. Mut kaikesta selvittiin kunnialla, ja mä oon taas terve. :) Tänää palaan takasin nyrkkeilykehään Joensuussa, ja ite Amin Asikainen on mu kehäkulmas avustamassa! Ehkä unelmien täyttymys.

Eli mua vastas on Joensuulainen nainen, noin kolmekymppinen. Sillä on hirveen pitkä urheilutausta, hän nyrkkeilee ja thaiboxaa, eli voin sanoo et mulla tulee olee töitä sen kanssa. Ootan innolla otteluu, ja sitä yleisömäärää mitä Kimmeliin tulee. Tän illan jälkeen pidän viikon taukoo nyrkkeilystä, tähän on satsattu ja pistetty kaikki peliin.

Sit toine juttu. Mie oon taas saanu mun sisäisen heppatytön voimiinsa! Kävin maanantaina tallilla ja huomenna uusiks. Ihanaa vastapainoo nyrkkeilylle tuo ratsastus. Ehkä mä vielä joskus sen oman hevosen ostan. Joskus.

Mutta, toivottakaa onnee, mä lähen valmistautuu henkisesti otteluun! ;)

Videoo ja vähä valmentamista!

Ensimmäine videoblogi


Kävin sitte siellä salilla kyylimässä treenejä ku itte en voinu oloni takia treenailla. Ääneni on iha painees kuten videolta varmaa kuuleeki. :'D Parit kuvat sai kuitenki valmentaja napattuu ku pidin "uudelle" nyrkkeilijälle vähä pistareita.

Tällästä tänään. :)

My feelings aren't very good

.. Koska tämä vitun flunssa. Pää on täynnä räkää, nii tukkonen olo ku olla ja voi. Eilen oli vähä lämpööki ja melkee yskin keuhkoni pihalle, siks en menny edes kouluun. Tänää onneks selviydyin sinne asti ja nyt väsyttää hirveesti.

Alotin viime viikolla uuden "kuntokuurin", joka sisältää kolmesti viikkoon lihaskuntoo ja kahdesti-kolmesti viikkoon tekniikkaa ja sparrailua. Sunnuntaina pääsin vihdoinkin sparrailemaan kunnolla ja ai että oli kivaa! Maanantaina kävin vielä tekemässä lihaskuntoa, tiistaina iski jo flunssa. Nooot nice. Jos lauantaiksi parantuisin nii pääsis takasi treenailemaan...Tiedäpä siitä sitten. Toivotaan parasta!

Tää ny oli tämmöne pikapostaus ku huomasin etten oo paljoo kirjotellu ku ei oo ollu aikaa. Lukiojutut painaa päälle jamuuta mukavaa ja ei niin mukavaa.

See ya!♥