Jännittää!

.. Ja toisaalta nii huikee päivä ollu - mä oon vaa hymyilly koko päivän. Ihan ku joku hymytyttö. Ei se oo normaalia multa.

Eilen loppu mun pakollinen reenitauko. Mä kävin nyrkkeilemässä ja huomasin, et mun taidot oli ruostees. Mä meinasin luovuttaa puoles välis reenejä, mut sit joku pakotti mut jatkamaa. Ja se joku oli mun sydän. Vaikka reenit oli kovat näin tauon jälkeen; mä silti selvisin. :)

Tänään oltiin Teemun kanssa juoksemassa asioilla aamusta lähtien. Käytiin Kelassa ja sosiaalitoimistossa ja vuokranantajalla jaja... Saatiin sit kämpän avaimet ja päästiin viemää sinne vähä kamojaki. Muru on vaa ihana♥

Pikapäivitys, anteeksi.

P.S.

"Dear hard work,

I used to hate you. When you called my name, I heard up and ran away from you.
When I knew you were coming, I used to hide from you and I quickly made excuses to get away from you.
Afraid of the pain, because I didn't want to get hurt.
Afraid to fail - so I didn't even try.
And afraid of your name, because of what you have done to others.

Who you think you are?
Making me so afraid of the mirror, shadow behind me.
I take one step and you're still ahead of me.
Sweat in my face, tears in my eyes.
I keep on going, I heard you not tell lies. You turn the poor to rich. F's to A's.

Is there anytinhg you can't do?
Now look at me, you made me who I am today.
And because of you, I have this never losing attitude.

Quitting?
That's not my vocabulary.
When they quit, I keep going.
When they sleep, I work harder.
When they say I can't, and count me out, I show them I can.
I came this far and I'm not stopping now.

Oh hard work, my dad was right about you. You do pay off. And because of that,
I love you.

How can I not?"

Youtuben ihmeellisestä maailmasta löytyy vaikka mitä. Mä löysin nää, en tiedä kuka on tekijä, mut silti nää kolahti. Oikeesti.

(kuvat @google)

Pitkän tauon jälkeen

Heii.. En oo kirjotellu piitkäänpitkään aikaan, koska tässä kuukauden sisään on tapahtunut paljon. Kaikki lähti siitä, kun tammikuun viimeisenä viikonloppuna liukastuin selälleni ja maanantaina oli lähtö sitten keskussairaalaan sietämättömien kipujen takia. Jäin sinne sitten tarkkailuun ja röntgenin sekä monien vahvojen lääkitysten ja tutkimuksien jälkeen pääsin seuraavana päivänä pois. Diagnoosina oli joko välilevyn pullistuma TAI sitten selkärangan viereiset lihakset olivat jumahtaneet niin pahasti, että hermot jäivät puristuksiin, enkä sen takia pystynyt edes kävelemään. Joten jäin pyörätuolipotilaaksi viikoksi, kunnes jalat alkoivat pikkuhiljaa toimia ja pystyin tallustelemaan kävelykeppien kanssa.

true love?♥

koska mulle tuli sairaalassa nälkä.

31.1. Pääsin osallistumaan ensimmäistä kertaa koko elämäni aikana urheilugaalaan, jossa palkittiin vuoden 2013 urheilijat ja suurimmat vaikuttajat urheilukulttuurissamme täällä Pohjois-Karjalassa. Olin yksi niistä, jotka saivat palkinnon. Minut valittiin vuoden liikuttajaksi, ja kriteereinä oli mm. tasa-arvon edistäminen ja naisten saaminen nyrkkeilytreeneihin mukaan. Olin hirveän iloinen ja onnellinen saamastani tittelistä. Tutustuin siellä myös upeisiin ihmisiin, joka edesauttoi ikimuistoisuutta (onko tuo edes sana? :D)

piti kuvan oton ajaks ottaa tukee seinästä etten olis kaatunu,,

Illan jälkeen en oo tehny mitään muuta kun vain maannut sängyn pohjalla ja syöny mahottoman vahvoja pillereitä, kunnes selvisin sitten äikän tekstitaidon yo-kokeeseen. Se meni vähän miten meni, mutta se on ohi nyt. Viime viikonloppuna kävin Teemun pikkusiskon kanssa ratsastamassa Polvijärvellä, ja voin sanoa, että se ei ollut kovin fiksu veto. Selkäni ärtyi uudestaan ja jouduin olemaan tekemättä mitään, vaikka se päivä olikin überhauska. Ehkä mä kuukauden päästä pääsen takaisin hevosen selkään..

Koska harrastukseni ovat jääneet nyt taka-alalle accidentin jälkeen, olen tehnyt lukion rästitehtäviä pois alta. Eihän mulla muutakaan tekemistä ole.. Ne ovatkin nyt loppusuoralla ja enää on vain jälellä viimeiset kevään yo-kirjoitukset, mahtavuutta.

Kohta muutetaan Teemun kanssa yhteen♥

Voitokas lauantai takana

Viikonloppu on ollu huikee. Perjantaina kävin ratsastamassa iltamyöhään (okei kuuden aikaan), ja olin hirveen tyytyväinen heppaan.♥ Meni just niinku pyysin eikä turhia hötkyilly.

Lauantaina oli sit lähtö Kuopioon klo 7.30. Mä luulin ensin et mulla on vaan sparriottelu, mut punnituksen jälkeen valmentaja tuli sanomaan, että sainkin ihan oikeen matsin. Olin ilonen, mut sitten kun vastustajani näin - alko jännittää. Se oli hirveen lihaksikas ja näytti pelottavalta. :D Onneks Teemu oli mukana paineenpurkajana, eli toisin sanoen henkisenä ja fyysisenä tukena. Punnituksessa paino olis voinu olla vähän enemmän, nimittäin vastustaja, Saana, oli painavempi. Punnitus päätty siinä kymmenen aikaan ja matsit alko kahdentoista aikaan. Sitä ennen ammattilaisnyrkkeilijä Tuomo "Terrieri" Eronen sparrasi muutaman ottelun. Kun mä katoin sen sparrausta, tajusin, että yhtä nopeeks mä haluun tulla. Tuomon kädet on oikeesti tajuttoman nopeet, ja hänen liikkumisensa kehässä ja väistöt jaja... Oon niin kateellinen.

Noin puolta tuntia ennen kun mun matsi alko, jännitys hävisi. Mä vaan halusin mennä kehään ja otella siistin ja näyttävän ottelun. Vaikka kisat olivatkin vain salikisat eivätkä arvokisat, niin matsin tuomio oli mulle merkittävä.

Sit se aika tuli. Moni tuli toivottaa onnee matsiin ja Teemu meni kehän laidalle heilumaan kameran kanssa ja piti peukkuja. Nousin kehään, Tuomo ja Ykä (olivat avustamassa kulmassa) antoivat viime hetken ohjeet ja sitten menin kättelee vastustajaa keskelle kehää. Vaihdettiin Saanan kanssa paheksuttavat katseet, peruutettiin kulmiimme ja kongi kumahti. 

 

"Mikään muu ei sua pelasta kehässä kun vaan kongi"

Mä niin muistan sen toisiks viimesen erän lopun kun sain kumautettuu pari kovaa lyöntiä. Vastustaja näytti siltä että se ihan just putoaa kanttiin. Olin hyökkäämässä uudestaan, mutta erä kerkes just päättyy. Harmitti vähän, mut erätauolla ajattelin että en lähde tyrmäämään, vaan otat siistin voiton itselleni. Vika erä meniki sitte vähän rajummin, mutta pysyin miltein koskemattomana.

Kun ottelu loppui, olin ihan puhki. Vedin viimesen erän täysillä loppuun ja toivoin, että voitin. Kun siirryin keskelle odottamaan lopullista tuomiota, katsoimme vastustajan kanssa toisiamme ja nyökkäsin kiitokseksi hyvästä ottelusta.

"Ja tuomariäänin 3-0 ottelun voitti punaisessa kulmassa oleva Elina Agonen", ja käteni nostettiin ilmaan. Hymy nousi kasvoilleni; mä tein sen. Sivusilmällä huomasin Teemunkin kasvoille nousseen ylpeyttä huokuvan ilmeen. Turhaan jännitin.

onnellisempi kuin maailman onnellisin tyttö

Ja mä ihan tosissaan tarkotan tuota. En oo pitkään, pitkään aikaan tuntenut oloani näin onnelliseksi kuin nyt olen. Vaikka nyt tässä on ollut ongelmia ties kuinka paljon - mutta kaikesta on selvitty; kiitos siitä kuuluu Teemulle.♥ Ehkä tää kuuluu tosi kliseiseltä mut tää on se tunne jota oon ettiny pitkään, enkä haluu luopuu tästä koskaan. Koskaan.

Rakas<3

Perjantaina oli vähän levoton meininki ku lähdettiin nauttimaan hieman alkoholipitoisia juomia. Eikä se tainnut ihan jäädä siihen muutamaan hassuun juomaan: innostuttiin vähän liikaa, ja lopputuloksena oli muistikuvien katoaminen yli puolesta illasta. Hemmetti. Alkuilta meni lepposasti jutellen, mut sitten kun käytiin Teemun kanssa pubilla nii sen jälkeen pätkäsee ja pahasti. :D Mut vaikka muistikuvia nyt ei kauheesti olekaan, nii voin sanoo et kyllä se ilta oli kokemisen arvonen. Hirveen hyvä fiilis jäi. MUTTA aamulla kun heräsin ja katoin itteeni peilistä nii en tienny et olisko mun pitäny itkee vai nauraa. Kuitenki repesin totaalisesti näylle; Teemu oli meikannu minut edellisenä iltana. Onneks mulla ei oo kunnon kuvaa koneella. Onneks.

Seuraavana päivänä olin sit kuskin hommissa. Lähin ajeleen neljän aikaan päivällä Hitlerin Kostolla ja selvisin kotiin nukkuu vartin yli kuus aamulla. Sit mä tajusin et ei ne kuskin hommat ookkaan nii pahoja ku mitä mä oon niitä aina manannu. Sopiva porukka vaan kyydis nii lepposasti siinä menee aika - eikä varmasti tule tylsää. Mut seuraavana aamuna meinas rueta hajottaa ku äiti tulee herättää kymmenen aikaan: "Lähe meiän mukaa Joensuus käymää!" Önähin vaan sängyn pohjalta etten jaksa. Silmäluomet olivat liian raskaat siinä vaiheessa. Porukat sit lähti ja mä jäin nukkuu ilosena siihen puolille päivin. Loppuilta meniki sit lahnatessa. (:

Hilter's revenge, Limited edition

Tänään tosin mulla oli ehkä eeppisin aamu pitkään aikaan: herätyskello oli soimassa yhdeksän aikaan, ja herätessäni mietin et mikä päivä on ja miks mulla ylipäätään on herätyskello soimassa. Mut sit mä muistinki et tunnin päästä olis lähtö tallille hevostelee. Hopis oli tallilla hirveen pirteen näkösenä ja hymy siinä vierähti minunki kasvoille. On se nii kaunis ja ihana hevonen. Siinä sitten laittelin sitä kuntoon ja lähettiin maastoon. Tammalla oli ihan sikana virtaa ja meinas lähtä muutaman kerran ryöstää - varsinki alkuverkkojen jälkeen, mut käsissä se kuitenki pysy. Lopussa se meni hirveen kivasti ja rennosti. Tyytyväinen oon tähänkin.

Lähin tallilta suoraan sit nyrkkeilytreeneihin ja ilmaannuin sinne sit vähän myöhässä (onneks valmentaja ties et tuun myöhässä nii ei tullu sit sanomista). Minna tuli Skotlannista lomalle tänne päin maailmaa niin ajateltiin sit treenailla. Sparrattiin monta monituista erää Jimin ja Minnan kanssa, ja loppuvaihees se meinas mennä vähän nauruks ku kaikilta oli kunto ihan lopus. :D Treenien jälkeen oli taas niiin voittajafiilis!

Ainoo asia mikä mua inhottaa on se kun huomenna pitää palata takasin karuun ja tylsään arkeen. Onko pakko jos ei tahdo?

Uusi vuosi & uudet kujeet

Heti ensimmäisenä muutin blogin ulkoasua ja banneria rauhallisemmaksi; ja se edellinen banneri näytti muutenkin ihan kamalalta eikä se ollut yhtään minun näköiseni. Nyt se saa olla tuollainen ainakin hetken, ennenkuin jaksan paneutua ja tehdä uuden. Blogin nimen ja osoitteen vaihdoin samasta syystä kuin bannerinkin, MUTTA säästin kuitenkin vanhat tekstit, eli en täysin puhtaalta pöydältä aloittanut.

Tänään tulin siis kotio Teemun luota, eikä yhtään inspiroisi mennä huomenna takaisin koulun penkille. Hyi. Uuden vuoden aatto meni kuin menikin limpparilinjalla, hajottaa vaan se migreenin tekele mikä iski illasta.. oon vieläkin sille katkera. :(

Ja nää viimeset pari tuntia on menny siihen kun olen kattonu YouTubesta Teiniäidit -sarjaa, vaikka olis ehkä kannattanu kattoo huomisia koulujuttuja, hups. 

Uuden vuoden lupauksia ja hevostelua

Maanantaina kävin tienaamassa vähän rahaa talkootyöläisenä. Pistimme hiekkasäkkiin vanhoja kaapuja joille ei enää mielestämme ollut mitään käyttöä (kiitos uudistuksien:)). Otettiin siinä vielä muutamat "malli"kuvat ja pari videopätkää, joissa toivotin kaikille nyrkkeilytallilaisille hyvät uudet vuodet.

Sen jälkeen lähdin poikaystäväni luokse viettämään uutta vuotta ja lähden vasta huomenna takaisin kotiin. Mutta limpparilinjalla ollaan! ;) Eilen lupasin Tiinalle viettäväni hänen kanssaan tänään tallipäivän, eikä ilman naurua selvitty. Käytettiin ponit pellolla juoksuttamassa, ja loppuvaiheessa se menikin vain siihen että istuttiin keskellä peltoo jutellen kaiken maailman asioista - ja ponit söivät. Lumipyry iski tänne korpeenkin ja saatiin kavioiden ja kenkien alle edes vähän pitoja. Selvittiin kuitenkin talliin takasin hengissä ja ilman vammoja.

Hansu

Pallero

Sitten tylsyyspäissämme lähdettiin koiria käyttämään lenkillä Teemun ollessa hallilla laittamassa koslaansa kuntoon. Muuten kaikki meni ihan niinku elokuvissa, mutta Tiina lenteli vähän väliä turvalleen minun nauraessa vieressä räkäsesti. :) Koirilla oli vaa ihan sikana virtaa, eikä me tytön kanssa tajuttu ajankulkua - juttua riitti kokoajan ;)

Enää neljä tuntia kun uusi vuosi tupsahtaa ovesta sisään - nyt olisi siis aika kehitellä uuden vuoden lupaus. Ajateltiin Temen kanssa pitää tipaton tammikuu ja yritän kovasti elää säästeliäämmin kuin mitä yleensä. Okei, tänään se vähä meni penkin alle kun eksyin Horzen sivuille ja tilailin tavaraa (koska ilmainen toimitus!!!) itselleni ja Tiinalle myöhäisen joululahjan jota hän kinu pidemmän aikaa.

Näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa ja toivotan vielä kaikille hyvää ja railakasta uutta vuotta! :)

Haaste

Minut haastoi http://puskapullat.blogspot.fi/ :)

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata haastajan antamiin 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä seuraaville haastettaville.
4. Heidän pitää valita haastettaviksi 3 blogia, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa, ketkä olet haastanut.

11 Asiaa itsestäni

1. Olen täysi-ikäinen
2. Omistan ihanan poikaystävän
3. Käyn lukion viimeistä vuotta
4. Mulla on ajokortti ja auto
5. Muutan Temen kanssa yhteen
6. Mun hiusten väri on muuttunut sen miljoona ja yksi kertaa
7. Oon aina ollu isossa koulussa 
8. Olen ratsastanut kuus vuotta
9. Pituuteni on 169 cm, ja silti tunnen oloni aina välillä lyhyeksi :(
10. Olen äkkipikainen, enkä aina osaa ajatella asioita loppuun asti
11. Haaveenani on saada joskus oma hevonen


Kysymykset ja vastaukset

1. Hevonen vai Poni?

- Hevonen

2. Soitatko mitään soitinta?

- Musatunneilla bassoo rämpytän

3. Rap vai Pop?

- Kummattii

4. Mikä on unelmasi?

- Saada joskus oma hevonen

5. Paikka missä eniten vietät aikaasi?

- Emmä tiiä, mä oon aina jossain menossa :D

6. Harrastuksesi?

- Nyrkkeily ja ratsastus

7. Uudenvuoden lupauksesi?

- Yritän elää säästeliäämmin 

8. Oletko käynyt ulkomailla?

- Kyllä olen

9. Missä?

- Viro ja Venäjä

10. Puhelimesi on mikä?

- Nokian joku kakka, en muista mallii

11. Minkä värisessä talossa asut?

- Punanen

BLOGIT JOTKA MINÄ HAASTAN

En jaksa haastaa ketään. :)