Fiilis on huikee. Eilinen Joensuun ilta päättyi hienoon pistevoittoon Joensuulaisesta Milla Ratilaisesta. En voi muuta sanoo ku et se oli ehkä kovin voittomatsi mitä oon koskaan otellu. Milla tuli kokoajan massalla päälle jo ekan erän alusta lähtien - mikä yllätti mut ihan totaalisesti. Muiden puheet Millan ottelutyylistä eivät pitäneet ollenkaan paikkaansa; hän löi nopeita, voimakkaita iskusarjoja kokoajan tullen lähelle. Lähiottelu ei todellakaa oo mun vahvuus.
Kuitenki sain pidettyy vastustajan kaukana suorillani joilla naputtelin pisteitä. Kiitos vielä Amin Asikaiselle, joka oli kehäkulmassani avustamassa. Hän tsemppasi, antoi hyviä vinkkejä, joiden kautta sain sitten voiton itselleni. Mulla oli todella yksinkertainen tyyli; suoria, väistöjä ja hyviä vastaiskuja. Ne oli mun eväät voittoon.
Mä kyllä muistan varmaan lopun ikääni mun fiiliksen ennen kun tuomio tuli. Mä olin todella epävarma siitä, että kumpi voitti. Mä rukoilin et mun nimi sanottaisi voittajana. Ja niin siinä kävi. Kunnon tuuletukset ja hirvee kiittely Aminille sen tsemppauksesta. :) Mahtava ilta! Kuvia ja videoita matsista tulee myöhemmin tänne blogin puolellekin!
Mut sanontaha menee et urheilija ei tervettä päivää nää, vai mitä? - Kyllä, mulla oli tänä aamuna hirveet tuskat ku mä heräsin. Selkä oli vissiin revähtäny matsin aikana ja olkapäähän koski nii s**tanasti. Buranakuuri odottaa taas. En kuitenkaan antanut sen haitata, vaan lähdin puol neljäks tallille ratsastaa. Tunti meni sairaan kivasti, tuntu et mä oon kehittyny hirveesti taas ja hirvee hinku oppii taas uutta ja kehittyy ratsastajana. Ihanaa terapiaa tuo hevostelu, en voi muuta sanoo. Unohtu ainaki hetkeks kivut. :)
Huomenna lähden toiselle tallille kokeilee toista heppaa. Katotaa kui kipeenä huomen on lihakset, hehe.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti